Thursday, October 20, 2005

Pankkikorttini olikin vain aktivoimaton, ja on kuulemma pantu voimaan. Ei siis huolta, nordeaan voi yha luottaa. Toivottavasti en ole aiheuttanut pankkikriisia niinkuin maijapoppasessa se poika. Lastenelokuvaksi kasittamaton asia. En mina ainakaan pienena lainkaan kasittanyt, etta mista oli kyse.

Lunta on tullut. Vie kavelemisesta ilon kun jokainen askel vahan luistaa. Yolla on kylma. Pidan ylla t-paitaa, neuletta ja verkkatakkia, peittoa ja paivapeittoa oisin. Aamulla puoli litraa teeta tuo lammontunteen etta ehtii menna suihkuun, ennenkuin tulee kylma.

Tekemista ei hirveasti ole, ja puuttuu luonteva tekosyy tavata ihmisia. Venalaisiin en ainakaan tutustu, vaikka uudet naapurit (kolmannet, olenko sietamaton asuinkumppani) ovat ottautuneet perhetyyliin ovet selkoselallaan. Mina taas tykkaan oman huoneen rauhasta, ja kuuntelen korvalappustereoilla, ettei koputtaja kuule minun olevan kotona.

Rahakkuuteni tuo taas olemukseen rehvakkuutta. Tuleeko pihistelyn jalkeen tuhlailua. Toivottavasti ei. Vaikka voisin menna ravintolaan syomaan, koska mitaan kunnollista en ole osannut itselleni laittaa. vahan semmoinen "kun tekee mielesi nopeaa syotavaa, valitse pussikeitto, parsaa tai kaneliperunaa. neljakytagrammaa luontaislienta, tavaraa ei, mutta herkkusienta, bataattia pienta ja muuta harmittavaa." ruokavalio on ollut, vaikka monasti kylla ostan kallista grillikanaa. (edellinen lainaus oli tuskin taysin oikein) hyvalta maistaa.

Kylla lumen tultua huomaa, etta tama tuskin on mikkaan lomaparatiisi. Miksi kukaan haluaisi tulla Arkangeliin. Maailman pohjoisin raitiovaunulinjakin on lakkautettu. Tai siis se mika oli maailman pohjoisin, en tieda mika nykyaan on.

ei ole karsivallisyytta hioa sanontoja. Etta tulee paljon loysaa tekstia. Parasta siis lopettaa talta kertaa kirjoitus.

2 Comments:

Blogger Hanskimari said...

Sinun kirjoituksiasi on niin hauska lukea. Ihan niinkuin kaikki olisi jostain romaanista. On se kulttuuri niin erilainen. Tuo koulunkäyntikommentti oli kyllä varmasti osuva, että osallistuminen on tärkeämpää kuin oppiminen. Samanhan huomasin Keniassa ja siellä opin suomalaista koulua arvostamaankin: Meidän opetetaan ajattelemaan. Keskeistä on oppia, eikä vain näytellä oppivansa.
Vieläkö muuten kaipaat niitä kalareseptejä? Kohta on jo joulu, enkä ole mitään lähettänyt, mutta nyt saimme netin tänne kotiin. Ja jos kaipaat suomen kielen opetusmateriaalia, niin kerro. Voin postittaa. Toivottavasti lähettämäni CD tulee pian perille. Koetahan jaksaa noissa mielenkiintoisissa kokemuksissa edelleen! P.S. Täälläkin tuulee kylmästi!

3:47 AM  
Blogger ansku said...

arvaas mitä? milli kun lukee (mervi siis) mummilla näitä tekstejä niin se (milli/mervi) sano että sää kirjotat hyvin, niinku sää kirjotatkii. mutta sää soitat tännää nii sitte jutellaan :) "normaalivartaloisen nähtiin poistuvan talosta...." (<-- hyvä laulu tuo)

4:21 AM  

Post a Comment

<< Home