Tassa oli ensimmaisen vuosikurssin bileet yokerhossa. Ne alkoi vasta kymmenelta. Kaytavalla, ennen kymmenta joku venalainen miesopiskelija halusi ottaa neekerista mittaa, ja syntyi kamalasti melua ja huonekalun sapaleita. Nigerialainen ei kuitenkaan tullut vastaan, ja suuremmalta yhteenotolta valtyttiin. Itse en mennyt katsomaan, mista meteli, mutta Leonardolta kuulin.
Leonardo on perulainen venajan ryhmassani, eika puhu suomea eika englantia, etta kommunikoimme venajaksi. Jaoin hanen kanssaan taksin yokerhoon. Yokerho oli ihan mukava, metallinpaljastin ovella turvasi, ja muutenkin kaikki olivat opiskelijoita tai opettajia. Juttelin pitkaan englannin opettajan kanssa, joka ei ollut paljoa minua vanhempi. Taalla kun valmistuvat jo suurinpiirtein 22 vuotiaina, ja toihin jo aikaisemmin, jos ei mitaan yliopistotutkintoa halua.
Tapasin myos joukon srilankalaisia opiskelijoita, joiden kanssa tulen english mediumia opiskelemaan. Puhuivat selvaa englantia, kayneet lukion kanadassa.

Harmittaa venalainen caveat emptor, kun ei kuluttajansuojasta ole puhettakaan, harja hajosi toisena paivana, ja ihmettelivat, kun halusin uuden tilalle. Yokerhossa tilasin oluen, sain viisi. Tarjoilija oli pahoillaan, mutta vaati maksun. Tarjosin siis kierroksen, sita en ole ennen tehnyt.

Yo jai lyhyeksi, ja nukahdin paivalla, minut heratettiin illalla, jota luulin aamuksi. Puhuivat venajaa, jotain vieraista, naapureilla oli vieras, selvisi, etta vieras olen mina, etta minua odotetaan, siis menin illallistamaan. Joukko terveydenhuollon ihmisia, jotka tekivat jotain hallinnon patevyytta, osa aika iakkaitakin. Tulivat arkunkeliin kuukaudeksi. Oli terveellista kommunikoida venajaksi. Kaatoivat vodkamaljoja tiskattuun kertakayttolasiin, se oli vieraalle, itse joivat tiskatuista jogurttipurkeista. Kun jatin puolet juomatta kaatoivat tayden mitan lisaa. Ja heilla oli seuraavana paivana opintoja. Kulttuurin tama osa on todella erilainen.

Yokerhossa kuitenkin tunnisti tutut tyypit, ne pojat jotka nousuhumalassa, nousevat lavalle, ottavat osaa kilpailuun, ja nolostuvat kuullessaan aanensa, mutta silti yrittavat pitaa ylla huumorjin kyllastamaa itseluottamusta ja huutavat nousevalla aanella mikkiin jotain, johon toivovat reaktioksi naurua.

Aikataulut eivat tunnu pitavan, jos myohastyy neljakymmenta minuuttia, ei sita edes mainita, paitsi koulussa, jossa pitaa olla promptisti viisi minuuttia ajoissa, vaikka bileiden jalkeisena aamuna olikin aika hiljaista.

Meinasin ostaa talvikengat, kun halusin pienemman koon, meni myyja jonnekin, ja raaputti koon pohjasta pois ja tarjosi samaa paria. Ne oli hyvat kengat, mutta yrittakoon muita puijata.