Friday, October 21, 2005

Bussi hajosi kesken matkan. Seuraava bussi oli niin taynna, etten paassyt pois oikealla pysakilla, vaan piti odottaa suositumpaa. Pelkasin myohastyvani. Olisin myohastynyt, jos olisi ollut luento. Soitin opettajalle, joka arveli, ettei pitaisi olla luentoa. Sanoi tarkistavansa ja soittavansa, ei koskaan soittanut. Onko minun lukujarjestykseni kerailykappale, ainoa laatuaan, jossa perjantaiaamuna on informatiikkaa?

Nukun huonosti.

Kun rahaa oli, ostin paidan, latasin puheaikaa. Oikeastaan puheaikaa osti minulle yksi nigerialainen, jonka nimea en muista. On vain yksi nigerialainen, jonka nimen muistan. Muistan muidenkin nimia, mutta en muista kenen ne oli. Ongelma on se, etta unohdan esiteltaessa kuunnella. Keskityn kattelyyn, koska olen lukenut sen symbolisesta arvosta. Hyva kadenpuristus yhta kuin hyva ensivaikutelma.

Kanadalaiset ovat turhautuneita opetukseen ja kaupunkiin. He pitavat yokerhoista. Peterilla ja Jaylla on pimut, ja etsivat jatkuvasti lisaa. He suunnittelevat Suomen matkaa, jonka ensin mieleen tuleva tavoite on kokea Suomen tytot.

Levykaupan myyja oli vahvassa humalassa. Tunnisti minut ulkomaalaiseksi ja alkoi ladella bandien nimia aanekkaasti. "Rasmus Finland" ja soittaa ilmakitaraa sitten keksii ja kumartuu tiskin yli minua kohti: "69 eyes" ja nyokkaa salaliittolaisesti.

Kannykkatarraksi voi ostaa Stalinin. Robert Harrisin kirjan Arkkienkeli mukaan Stalinin aikana Venajalla tapettiin 45-60miljoonaa ihmista, poislukien toisessa maailmansodassa kuolleet. Robert Harrisin romaanissa kaydaan Arkangelissa. Paikkoja tunnistaa, mutta onko Harris kaynyt taalla. Saat on liioitellun kylmat, vai onko ilmasto selvasti lammennyt, sitten kylman sodan. Mutta miksi Harris mainitsee Leninin patsaalla olevan kadessaan papereita, kun se on selvasti lakki.

Koitan liittya Kanadalaisten seurueeseen. Yokerhoihin ei ole Suomessa varaa, niin pitaa taalla kayda, vaikka harvoin jaksan todella nauttia. Yokerhot avautuvat liian myohaan. Vaikka oisin olen monesti valveilla, niin en silti jaksaisi tanssia.

Tuliaisiksi venajalta kannattaa tuoda sita mika on Suomessa harvinaista tai kalliimpaa, kuten tuberkuloosi tai kuppa, keuhkosyopa tai maksakirroosi.

7 Comments:

Blogger Uso wangu said...

Havaitsemasi aistimukset aiheuttavat tukahdettuja naurunpyrskähdyksiä tietokoneluokassa sekä niitä seuraavia kummeksuvia katseita.

Luulen, ettet voisi olla kirjoittamatta myöhemmin kirjaa, vaikka yrittäisitkin.

Tänään tuolla sataa näköjään ensilumi. Räntäinen, mutta silti niin talvinen.

Onko siellä jo lunta?

6:19 AM  
Blogger Iskä said...

Onpas taas juttuja! Tätä lukee myös vanhemmat ja isovanhemmat. Toivottavasti kumminkin säilyt terveenä ja rupeat nukkumaan. Jos Peter ja Jay tulee Suomeen, voi ne meille tulla, mutta ei pimujen kanssa mielellään.

iskä

10:45 AM  
Blogger Jaakko said...

Koetahan saada yöllä nukuttua, se auttaa. Minä todellakin olen vaalien ehdokas, juuri sillä teemalla minkä kerroin, se on hauskaa, muuten harrastan hartautta ja sen semmoista, olen käymässä kotona. SIunausta.

1:14 AM  
Blogger Jaakko said...

ja koeta tosiaan pahimmista kokemuksista erossa pysyä: "kokenut kaiken tietää, vaivanen kaiken kokenut."

1:16 AM  
Blogger Jaakko said...

GBWY.

1:17 AM  
Blogger Jaakko said...

Iloa.

1:17 AM  
Blogger Sven Laakso said...

Vaikutat jotenkin turhan energiattomalta ja vaisulta (tai vain nuorelta ja epäluuloiselta) päästäkseen sisään mihinkään mikä on Venäjällä kiinnostavaa. Ei siellä nyt ainakaan missään ulkomaalaisporukoissa kannata liikkua... mistään positiivisesta kanssakäymisestä paikallisten kanssa voi olla tietoakaan, kun ei pääse a) sekoittumaan porukkaan tai b) käyttämään ainoan poikkeavan mysteerin vetovoimaa, vaan c) vertautuu, analysoituu ja kategorisoituu poikkevan ryhmänsä kautta. Lisäksi ulkomaalaiset ovat aivan liian vaisua ja hidasta seuraa Venäjällä, jossa syke on sata kertaa nopeampi kuin vaikka Suomessa. Paikasta pitää liikkua toiseen uskomattomalla paahdolla, ja meininki on muutenkin todella intensiivistä, normaalia ja sydäntä lämmittävää.

Jos Suomi tuntuu ok paikalta eikä mikään ahdista, eikä mitään ole liikaa tai liian vähän, Venäjälle ei kannata ollenkaan mennä. Venäjällä kaikki asiat ovat määritelmällisesti erilailla kuin Suomessa, siksi menettää ainakin varmasti kaiken sen mihin täällä on sattunut kiintymään. Toisaalta saa yllin kyllin kaikkea sitä mitä täällä ei ole, mutta sitä kaikkea pitää kyllä haluta ja kaivata, muuten siellä ei ole mitään järkeä vetelehtiä. Jos ei esimerkiksi sydämestään kaipaa jatkuvaa vapautunutta juhlimista ja kuvankauniiden suloisten ja romanttisten tyttöjen intensiivistä ihailemista, antaa Venäjä sellaiselle henkilölle hyvin vähän jos mitään. Naisten lisäksi Venäjällä on hyvin hyvin vähän mitään todella ainutlaatuista ja kiinnostavaa. Tiedän, että kaikille naisen palvonta ei jostain syystä riitä elämän ainoaksi sisällöksi. Ihmettelen kyllä sellaista.

Rahattomuus ja ulkomaalaisuus ovat varmaan se kehnoin yhdistelmä niin Venäjällä kuin kaikkialla. Tarkemmin en tiedä, mutta luulen siihen yhteiskuntaan olevan melkein mahdotonta päästä sisään, ellei fyrkka järjesty jostain Venäjällä toimivasta länsifirmasta, tai jollain etätyöllä kotimaasta.

8:00 AM  

Post a Comment

<< Home